|
|
Eteläinen Utah on USAn myös puhtaimpia alueita, näkyvyys
voi olla jopa pari sataa kilometriä.
Tien korkein kohta oli liki kolmen kilometrin korkeudessa, nämä
kuvat on otettu juuri ennen huippua ja räntäsadetta.
Kirkkaan vihreät vaalearunkoiset puut näyttävät
aivan Lapin koivuilta keväällä, mutta eivät silti ole
koivuja. Ne voisivat olla haapoja (aspen).
Aurinko paistelee pilvien raoista, etäisimmät tasangot ovat
yli sadan kilometrin päässä, joten väliin mahtuu monenlaista
säätilaa.
Seuraavana päivänä, hieman alempana ja kauempana idässä
sää onkin taas aurinkoisempi.
Tasangolla virtaavat joet ovat kaivertaneet uomansa pehmeään
kallioon. Kun joen mutkat muodostuvat liian jyrkiksi, joki kaivertaa itsensä
läpi muodostaen luonnollisia siltoja.
Tämän sillan aukon läpimitta on yli 100 metriä
kumpaakin suuntaan. Pieni valkoinen tahra keskellä viehreää
on ihminen...
Tämä kapea silta on Natural Bridges kansallispuiston kaunein,
ja helpoiten lähestyttävä. Tastalla näkyy taas ukkospilviä,
onneksi ehdin alta pois ennen kuin alkoi sataa.
Ihmiset antavat taas mittakaavaa sillan koolle.
Viimeinen näkymä pohjoiseen Utahin ylätasangolla. Komea
ukonilma salamoi Karhunkorvien päällä. Selän takana
on huima näköala Arizonan puolella sijaitsevaan
Monumentti-laaksoon,
johon matka suuntautui seuraavaksi.